Vuosi 2015 kuvin esitettynä!

Tammikuu

Helmikuu

 Ensimmäiset hiihtoratsastukset!

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Pappa 6 - Sari 0

Kesäkuu

Heinäkuu

 

Maastoretkelle lähdössä.

Elokuu

 

Katja ja Osku hyppimässä

Syyskuu

 

Hessu ja ponit

Jenina, Toni ja Theo heppailemassa

Lokakuu

 

Marraskuu

 

 Viola ja Osku

Joulukuu 

 

Kun poneja ei kiinnosta..

..on kuvat tätä luokkaa

Ei tieksä vois vähempää kiinnostaa poseeraa teille..

Henriikka oli siis kuvailemassa heppoja maanantaina. Ajateltiin, että kyllä niistä hyviä kuvia tulee ja, että kyllä ne malttaa seistä paikallaan. No totuus oli ihan toinen. Osku ei seissyt hetkeäkään paikallaan ja kokoajan koitti vaan syödä riimunnarua tai näykkiä(lue: ylimääräistä energiaa, sillon alkaa näykkiminen). Pappa sen sijaan oli kun pystyyn kuollut, ja jos leipälaatikkoa heilutteli niin se tuli heti syliin asti... :D Henriikka sai kuitenkin myös onnistuneita kuvia, vaikka tallilla tuntui ihan siltä, ettei sieltä tule yhtäkään onnistunutta.

Tiistaina Katja kävi Oskulla ratsastamassa kentällä vähän käyntijuttuja illalla. Kenttä on nyt niin kova ja muhkurainen, ettei siinä oikeen muuta kun käyntijuttuja voi tehdä. Tänään minä kävin myös kentällä käppäilemässä Oskunkanssa. Treenailtiin väistöjä, avoja, kiemuroita ja muuta sellaista mitä keksittiin. Kaikki meni oikeastaan aika hyvin, eikä käyntityöskentelyssä huomaa sitä pöpisyyttä. Ravia ja laukkaa jos ottaisi niin varmasti olisi vaikeampi ratsastaa kun on mörköjä niin paljon kentänlaidoilla ja juokseminen on kivempaa kun ratsastajan kuuntelu. Mutta näillä nyt mennään ja treenaillaan käyntijuttuja kun kenttä kova ja muhkurainen!

KKK

Kavereita kokoon katsomatta. Otsikko saattaa olla hieman harhaanjohtava, mutta sehän on vain pikku vikoja! Nyt on Joulut juhlittu ja uutta vuotta odotellaan ristiriitaisissa tunnelmissa. Tänään, Tapaninpäivänä on kamera heilunut mukana kotona ja tallilla. Joten kuvia luvassa tähänkin postaukseen. Aamusta käytiin tallilla ja otettiin Nuca mukaan myös. Lähdettiin pienelle kävelyreissulle, mulla oli Osku ja Reijolla Nuca. Reissulla välillä pysähdeltiin ja annettiin Nucan ja Oskun tutustua. Nuca ei aristanut melkeen enään ollenkaan, joitan Oskun liikahduksia ja ääniä lähti pakoon muutaman askeleen. Muuten se koitti vaan leikkiä Oskun kanssa ja hyökki otsatukkaan kiinni. Niin joo ja nuoli Oskun turpaa, silloin Oskun ilme oli ihan että "Mikä tuo on!?!? Ja mitä hittoa se nuolee mun nenää?! Mamma auta!" 

"Nyt jättiläinen leikitää!"

"Näin leikitää, mä makaan tässä ja läpsin sua!"

Osku meinaa että ei ku "näin me leikitää, mä ylähuulella kokeilen sun naama"

Osku oli kävelylenkillä tosi energinen, se vaan steppaili mun vieressä, tuijotteli kaikkea. Ja sai hipulit mönkijästä, onneksi oli ketju naaman yli, muuten oisin vaan lennelly mukana kun se pomppi eteenpäin tasajalkaa.. Siinä oli varmaan mönkijällä liikenteesä olleilla vähän ihmettelemistä, hevonen pomppii tasajalkaa ja ihminen koittaa siinä roikkua mukana ja rauhotella hevosta.. :D
Menin senkanssa suoraan kävelyltä kentälle ja päästin irti. Ja meno oli sen näköistä, että sitä virtaa oli kun pienessä kylässä, se ei itekkään tiennyt minne menisi ja miten päin tai miten kovaa. Sai naapurinkin hevoset villiintymään aitauksissaan. Saipahan nyt ihan pahimmat energiat juosta pois kun heppojen liikuttaja on huomenna kaverinsa kanssa menossa maastoon.

Mikä komistus!

Kotona sitten Nuca ja Ässä on kovasti tutustunut toisiinsa. Hyvin menee molempien osalta. Välillä Nuca on vaan turha raju kun yrittää leikkiä. Heti sillon ollaan aina menty väliin/äänellä komennettu ja onneksi Ässä on niin vikkelä, että Nuca ettii sitä vielä olkkarista vaikka oikeasti Ässä on jo keittiössä. Pikku hiljaa hyvä tulee, Nuca on pentu ja se kuuluu asiaan, että koittaa leikkiä kaikkien kanssa. Oli leikkikaveri sitten 3-4kg kani tai 400 kg hevonen, ei sillä niin väliä Nucan mielestä.

"Voisinks mäki saada sitä mitä sä syöt?"

"Haloo kuunteleksä yhtää!?!"

"No okei anteeks, älä pliis mökötä? ): "