lauantai 29. lokakuuta 2016

Eräänä päivänä metsässä

Käytiin tosiaan eräs päivä mettällä Nucankanssa. Siitäkin vierähtänyt jo reilu viikko, mutta nyt kipeänä ollessa oli vihdoin aikaa siirtää kuvia koneelle kamerasta.
Ja tästä päästäänkin siihen, että kyllä meillä oli kamera kerrankin mukana metsässä ja saatiin paljon kivoja kuvia!
Nuca on niin tohkeissaan kun pääsee mettässä  vapaana remuamaan, sitä onkin pennusta asti aina silloin tällöin harrastettu. Yksin se on Nucan kanssa tosi kivaa, mutta sillon kun kaveri sattuu mukaan niin se on aivan parasta. Nyt oltiin kuitenkin ihan vaan Nucankanssa. Mutta nyt siirrytään kuviin:

Pomppu voimaa löytyy..













tiistai 11. lokakuuta 2016

Ja niin taivaalle syttyi uusi kirkas tähti..

Pappa ei ollut hevosena mahtava suuri - ei kooltaan eikä laadullisesti, persoonakin oli niin keskikastia. Ja silti se on hevonen joka on jättänyt lähtemättömän jäljen varmasti lähes jokaisen hänet tunteneen mieleen.

1.9.2013
Osasi olla maailman kiltein ja luotettavin kaveri, mutta myös ilkikurinen ja vanha kaakinperkele. Kun sille päälle sattui, ei mikään kelvannut, ei mikään riittänyt, kaikki oli huonosti, hyvä että lähelle päästi.
Seuraavana päivänä saattoi olla ihan eri ääni kellossa ja kaikki läheisyys ja toiminta ihmisten kanssa oli parasta. Vuosia meillä ei ollut kovin monia yhdessä, mutta ne on sitäkin arvokkaampia. Nyt ne ajat on kuitenkin ohitse ja niitä vaalin muistoissani vielä oman elämäni loppuun.. <3




Hevosista parhaat pääsee paikkaan salaiseen.
Paikkaan, jota kirkkaimmat tähdet valaisee.
Paikkaan, jossa puhtaimmat vedet virtailee.
Siellä vanhat, sairaatkin kuin varsat kirmailee.
Siellä ei voi koskaan tulla synkkä yö.
Ja aikaa ainoastaan kissankellot mittaa, lyö.
Maistuvinta ruohoa kasvaa kedot, haat.
Pehmeimmät astella on suuret mannut, maat.
Sinäkin voit päästä käymään paikkaan salaiseen.
Kun muistojesi arkun kannen hiljaa aukaiset.
Voit mielessäsi tuntea, se laukkaa luokses taas.
Painaa päänsä lähelles ja sulle hirnahtaa..



Jäi suitset, satula ja riimu tallinseinään ne sinusta muistuttaa,
niin monta kaunista hetkeä, viel mieltä liikuttaa.
Vaan kaikella on tarkoitus, jäi meille muistot hyvät,
tyhjä talli vain odottaa ja ajatukset surumieliset ja syvät.



Nyt käy viimeinen käsky sinulle, viimeinen asia joka sanottavana. Nauti matkastasi, olet nyt vapaa, odota vaan vielä me nähdään ja pääni taas harjaasi vasten laittaa. Siihen on vielä aikaa, mutta sitten olemme taas yhtä. <3


Lepää rauhassa Harald III
12.05.1993-9.10.2016