maanantai 28. syyskuuta 2015

Osku podintaa prt.3

Nyt siitä on jo yli vuosi kun tein viimeksi Oskun kehituksestä postausta. Täältä löytyy siis viimeisin Osku pohdintaa part.2 . Ja täältä sitten ensimmäinen osa Osku pohdintaa.  Jos ei ole niitä lukenut niin kannattaa lukea, muuten tästäkin menee hukkaan kaikki tieto kun ei tiedä mistä ollaan lähdetty. Tämä tulee olemaan lyhyempi postaus koska ei Osku ole niin tajuttomasti kehittynyt enään, saatiin alussa niin paljon jo uusia asioita opeteltua ja nyt ollaan enemmän treenattu niitä. Mutta sitten asiaan.

Kentällä mennään jo aika hyvin. Pientä ongelmaa edelleen volteissa ja ympyröissä, jos ei ole tarkkana Osku yrittää itsekseen pienentää tai suurentaa. Väistöt menee käynnissä jo päivästä riippuen aika hyvinkin ja ravissakin paljon paremmin. Ollaan avotaivutusta myös harjoiteltu ja sen Osku oppi tosi nopeasti. Heti kun minä ratsastan oikein, tulee Oskulta hienoa avoa käynnissä ja ravissa! Viime kerralla kun tälläistä kirjoitin ei Oskulla oikea laukka vielä noussut kunnolla. Se nousi vaan liinassa tai jos Heidi oli raipalla auttamassa maastakäsin. Nykyään molemmat laukat nousee yhtä helposti ja yhdessä välissä niitä molempia oli helppo säädellä. Nyt kun lihasta on hävinnyt pitkien taukojen takia niin säätely vaatii Oskulta niin paljon, että se on ratsastajalle jo aika vaikeaa.
Esteitä ollaan hypitty säännöllisen epäsäännöllisesti eikä Osku ole kertaakaan yrittänyt enää kiertää yhtäkään estettä! Kieltoja ei ole tullut ikinä yhtäkään, aina mennään yli joskus vähän kauniimmin ja joskus vähän ryminällä liian läheltä tai kaukaa :D






Maastossa pukittelut on hävinnyt kokonaan. Ei yhden yhtä pukkia ole tullut varmaan vuoteen! Ryöstänyt Osku ei ole maastossa ollenkaan melkeen vuoteen. Sen voi huoletta päästää menemään täysillä ja vaikka oikeen "ajaa" eteen, että oikeasti mennään niin kovaa kun poni pääsee, ja silti se hidastaa heti kun alkaa hidastamaan. Usein myös kun laukataan ylämäkiä  ihan täysillä ylös niin Osku jo itse hidastaa raville ja käyntiin ylhäällä. Vaikka kuulostaa, että Osku on vauhdikas maastossa niin sen kanssa onnistuu myös ilman satulaa rauhalliset käppäilylenkitkin. Oskun kanssa pystyy myös mennä nykyään ihan yksin koko ympärilenkin! Eli noin tunnin mittaisen maastolenkin. Ainoa on, että jos on yksin liikenteessä niin kotiinpäin ei voi tulla käynti kovempaa, kun sinne Oskulla aina niin kamala kiire. Olen todennut parhaaksi, että kotiin aina vaan käynnissä jos on yksin maastossa. Yksikin kerta tultiin pitkin ohjin kotiin koko matka, poni vaan rauhassa tallusteli menemään! Normaalisti käynnissä kotiin tarkoittaa Oskun kohdalla sellaista käynninvauhtista ravikäynti töpsöttelyä.
 Maastossa kokeiltiin ensimmäisen kerran talvella hiihtoratsastustakin ja ei mitään ongelmia ollut! Hienosti poni meni vaikka susket lumen päällä pitikin vähän ääntä.







Hoitaessa Osku on edelleen aika samalainen kun ennen. Kuopii välillä etujaloilla, mutta en vaan välitä siitä enkä anna huomiota jos koittaa saada sitä kuopimalla. Kaviot Osku edelleen nostaa melkeenpä aina kun menen jalan viereen kaviokoukun kanssa. Se on ehkä isoin kehitys hoitotoimenpiteissä jos miettii alusta tähän hetkeen.
 Sama kuopimisjuttu heiniä viedessä, jos Osku kuopii kun menen heinien kanssa, käännyn vaan pois jolloin se lopettaa kuopimisen ja sitten menen taas heinien kanssa niiden luo. Lisäksi heinäkipolla, Oskun pitää kääntyä pois ja sitten kun se on pylly heinäastiaan päin niin heitän sille heinät.
Jos Osku joutuu syystä tai toisesta seisomaan 2-3 päivää tai enemmän niin alkaa inhottava näykkiminen. Se onneksi loppuu aina sitten kun pääsee takaisin normaaliin arkeen ja töihin.




Siinäpä nyt kaikki mitä mulla tulee mieleen.. Pientä kehitystä siellä täällä on tullut vuoden aikana. Vaikka vuoden 2014 lopussa ja 2015 alussa Osku lomaili aika pitkän pätkän jalkavaivojen vuoksi. Sieltä löytyy suurin syy lihasten ja kunnon katoamiselle ja sille miksi ei Osku ole mennyt enempää eteenpäin!

Nellin ensimmäinen kerta Oskulla!


 Sunnuntaina Taru ja Nelli tuli taas tallille. Nelliä vähän jännitti kun oli edellisenä päivänä tippunut toisella tallilla joltain hepalta. Hienosti Nelli kuitenkin yritti kovasti ja ensimmäisten ravien jälkeen jännitys oli hävinnyt taivaan tuuliin ja Nellin naamalta paistoi sama aurinkoinen ilme kun aina Papan selässä. Nelli harjoitteli taas pysähdyksiä ja voltteja. Ravia Nelli tuli vaan kenttää ympäri ja saikin ekaa kertaa Papan ravaamaan pidempää matkaa ihan yksin! Loppukäynnit Nelli meni taas ilman satulaa ja sanoikin, että tällä kertaa peppuun ei sattunut kun oli itse rentona.

"Vooi ku vhäsyttäsh!"



Nellin ratsasteluiden jälkeen päästettiin molemmat ponit kentälle vapaana vähän kirmaamaan, ja vauhtia kyllä riitti. Ihme kyllä myös Papalla vaikka sitä oli juuri tunti ratsastettu. Hetken kun ponit oli kirmanneet niin Reijo haki minulle ohjat jotka kiinnitin Oskun riimuun ja tein vähän raviverkkaa Oskulla pelkällä riimulla ja ohjilla. Sillä aikaa Reijo talutti Pappaa ja Nelliä. Papalla oli siis vaan riimu päässä niin siksi Reijo oli taluttamassa. Ja tottakai kun oli taluttaja niin piti kaikki ilo ottaa irti, milloin Nelli oli väärinpäin selässä, milloin kädet sivuilla tasapainottelemassa..
Lopuksi Nelli suostui vielä Oskunkin paljaaseen selkään! Oskun selässä Nelli ei ole ollut ikinä. Rohkeasti sinne vaan ja Nelli olikin sitä mieltä, että Oskulla on pehmeämpi askellus.

Pakko olla ylpeä Nellistä kun alussa selvästi jännitti tosi paljon, olin melkeen varma ettei edes nouse selkään. Väärässä olin, pelko hävisi niin äkkiä ja tilalle tuli ihan uutta rohkeutta ja halua kokeilla uusia asioita!





tiistai 22. syyskuuta 2015

Perheen voimin tallilla..

..pelkoja selättämässä! Toni ja Jenina oli eilen lasten ja Hessun kanssa tallilla käymässä. Kaikilla jotain pelkoja/jännitystiloja. Pakko olla ylpeä Papasta kun jaksoi olla niin rauhassa ja koko poppoosta muuten vaan! Kaikki ottivat itseään niskasta kiinni, Hessu ensimmäisenä ja olikin paljon rohkeampi kun ekalla kerralla heppoja katsomassa ollessa.
 Kuvat kertoo toki enemmän:

Ensin Hessu.

"Hei ei noin lähelle kaakki!"



Sitten Jenina ja Theo



Theolla oli kiire, että pysyy äitin ja hepan perässä
 Sitten Toni ja Theo


Sitten Theo kyytiin kävelemään


 Lopuksi vielä Rebecca, nuorena pitää alottaa

 

perjantai 18. syyskuuta 2015

Ponien riehumista videona ja maastoilua kuvina

Ponit oli tosiaan irti kentällä taas yhtenä päivänä. Molemmat veti aikamoista rallia, etenkin Osku veti ihan täysillä! Yhessa kohtaa se jopa kaatui, tai istahti, kun meni niin kovaa mutkaan. Paljon ne juoksemisen ohella myös leikkitappelivat. Kameraa ei ollut mukana, mutta Reijo kuvasi puhelimella muutamia videoita. Ja koska minä olen ihan uuno tietokoneen kanssa, enkä osaa tehdä mitään videonmuokkaus juttuja niin saatte kaksi lyhyttä pätkää, yhden pidemmän sijasta.



Eilen mentiin maastoon. Minä Oskulla ja Reijo Pappaa taluttaen. Kamerakin oli mukana niin on muutamia kuvia maastosta pitkästä aikaa! Mentiin järvelle ja takaisin, Oskun kanssa ravailtiin ja laukkailtiin aika paljon, ettei mennyt pelkäksi kävelyksi. Osku käyttäytyi taas tosi hyvin. Osku oli lenkin jälkeen ihan litimärkä kun päästeltiin ihan täysillä menemään! Kokeiltiin myös muutama kerta siten, että Pappa oli mulla käsihevosena. Se onnistui ja ei onnistunut. Pappa pysähteli koko ajan jolloin tuli vetoa myös Oskulle ja siitä se sitten suuttui. Tai sitten Pappa koitti lähteä ravilla ohi ja Osku ei voi sietää,että se ohitetaan.. :D Tuli sieltä muutamia ihan ok pätkiä, mutta harjoitusta tuo vaatii ja paljon! Kotiinpäin tultaessa lammen kohdalla vaihdettiin siten, että Reijo otti riimun narun ja alkoi taluttaa Oskua ja minä siirsin Oskun ohjat Papan riimuun ja ratsastin sen kotiin pelkällä riimulla ja ohjilla.


Joku ei oikeen malttanu seisoa tiellä paikallaan..

"Mikä hitto toi on!?!"

"Ai se oli vaan sieni"




Sieltä me tultiin

ja sinne me mentiin.