Lumiset kuulumiset

Tosiaan ollut taas pieni tauko blogin puolella. Viime viikko meni Oskun kanssa harjoitellessa maasta käsin Heidin antamia tehtäviä. Useimmiten jo pimeän aikaan joten kuvia ei ole tullut otettua. Viikonloppuna poneilla oli vapaata kun me oltiin Joensuun lähellä mökillä. Siellä oli varmaan metri lunta, ellei enemmänkin! Ja sunnuntaina Porvooseen tullessakin yllätti ihan miten paljon tännekkin on lunta satanut ja tulee koko ajan taivaan täydeltä lisää.

Tänään, maanantaina, tallille mennessä huomasin, että nythän on hyvä pohja tehdä selästä käsin käynti juttuja. Ollut niin hyvin plussan puolella, että jäät on aika paljon sulanut ja vaikkei olekkaan niin lunta on päällä niin paljon, ettei hevosen kavio edes mene jäähän asti. Kentälle en uskaltanut mennä kun naapurit on kovin tarkkoja siitä, milloin siellä mennään, enkä halua meille turhia valituksia. Menin siis pihalla käyntiharjoituksia n.20 min kaameassa lumipyryssä. Lumi oli jo niin loskaa ja sellaista sulaa, ettei edes pahemmin paakkuntunut Oskulle jalkoihin.

Tehtiin Oskun kanssa paljon pysähtymisiä, väistöjä, kiemuroita ja paljon taivutuksia miten sattuu. Väistöt meni yllättävän hyvin, kumminkin niitä on vasta kesällä alettu harjoittelemaan ja nyt ollut pitkää taukoa. Välillä perä vähän jäi jälkeen tai kaula meni kiemuralle, mutta ne on mun ihan omia virheitä. Pysähdyksissä Osku ei malttanut millään seistä. Koitti koko ajan josko pääsisi liikkeelle eteen, taakse,sivulle, minne vaan kunhan pääsisi liikkumaan. Pidin pintani ja  aina joutui Osku odottamaan kiltisti paikoillaan, ennenkun liikuttiin minnekkään. 15 min jälkeen huomasi Oskusta, että alkoi ns. kuumumaan vaikkei muuta tehty kun käyntijuttuja. Alkoi selvästi enemmän heittelemään päätään, koitti lähteä itsekseen ravailemaan ja muuta hölmöä. Sen jälkeen otin vielä muutamat onnistuneet väistöt ja rauhalliset kävelyt joihin oli hyvä lopettaa, jotta jäi hyvä mieli molemmille! Lisäksi oli juuri sopivasti heinä aika kun lopeteltiin. Sai Osku ja Pappa ruokaa heti kun Osku pääsi  tarhaan takaisin. Maastoilukin voisi nyt näissä keleissä onnistua, kunhan saisi jonkun mukaan.

Tätä mieltä Osku oli kun minä halusin pysähtyä ja pysyä paikoillaan...

...lopulta onnistuttiin seisomaan hetki paikoillaan.

Ainakin menee jalat ristiin, ja tosiaan Oskulla vielä kädellä näytetään suunta väistöissä siksi käsi noin irti

"Mikäs siellä! Ihminen! Siis ihan oikea IHMINEN!! Huiii"