Valvovan silmän alla kaikki menee paremmin

Meillä oli tosiaan perjantaina Heidin tunti pitkästä aikaa! Viimeksi oli tunti varmaan syyskuussa!! Siitä on tajuttoman pitkä aika, miettien että normaalisti meillä on Heidin tunti kerran viikossa... Teki tosi hyvää mulle ja ponille päästä taas tunnille. Jospa nyt saisi pidettyä normaalitahtia yllä tuntien kanssa. Toki kevät tullessaan sekoittaa vähän kun kenttä menee ihan puuroksi kun lumet sulaa vedeksi.. Mutta tässä pikkuhiljaa päivä kerrallaan katsotaan mitä tulee.

Perjantaina kenttä oli sulanut jo jostain kohdista jääksi, mutta kyllä siinä silti pystyi menemään. Oli tosi tuulinen sää ja Oskulla oli ollut vapaapäiväkin edellispäivänä. Lisäksi se oli taas oikeasta etujalasta saanut molemmat varvashokit irti ja vaan toisen sai enään pakoilleen, kierteet oli mennyt toisesta. Ja en muista edes kaikkea mitä tehtiin vaikka siitä on pari päivää niin kirjoitan sen mukaan mitä muistan.. Osassa kuvissa on tarkennus mennyt vähän minne sattuu, mutta toivottavasti ei haittaa!
Mentiin uran sisäpuolella suurimmaksi osaksi, kun siinä oli kerros lunta, ei jäätä. Aloitettiin käynnissä ihan vaan  ensin menemällä kulmat sillä samalla tavalla kun aiemminkin, eli koittaa saada 90 asteen kulman. Ne meni Oskun osalta tosi hyvin, mulla meni välillä avut vähän pieleen, mutta ei onneksi joka kerta.  Lisättiinn vielä pysähdykset jokaiselle sivulle.

Ravissa mentiin ensin vain kenttää ympäri uran sisäpuolella  ja sitten taidettiin tehdä pääty-ympyrät molempiin päätyihin jos oikein muistelen.. Ravilla Osku 3 kertaa teki ihme säikähtämilähdöt samassa päädyssä, mutta sain kiinni yleensä heti muutaman askeleen jälkeen ja jatkettiin vaan siitä mihin jäätiin. Otettiin ensin oikea laukka, koska Heidikin arvasi, että se tulee paremmin jos poni on vielä pirteä. Koitettiin ensin siten, että tehdään pääty-ympyrä, tullaan ympyrän jälkeen pari metriä uran sisäpuolelta, väistöä lähemmäs uraa ja nosto. Siinä Osku tarjosi joka kerta vasemman, joten jätettiin väistö pois. Otettiin suoraan ympyrän jälkeen kun alkoi kulma, oikea laukka, ja se nousikin lähes aina, muutaman kerran itse mokasin ja Osku pääsi suoristumaan tai oli kaula niin vinossa, niin tuli vasen. Otettiin laukkaa aina vain pitkäsivu, kulmiin ei uskaltanut mennä ravia kovempaa ja ravissakin ei mitään jyrkkiä kulmia.

Säikky ponski

Annettiin Oskun vetää henkeä ennen vasenta laukkaa. Huomasi, että se alkoi olemaan jo aika väsy. Heti kun keräsi ohjat käteen se keskittyi enemmän vaan pään heittelyyn. Kaameasti säikkymissöhellysenergiaa yllättäen löytyi siellä ns. pelottavassa päädyssä. Siellä päädyssä ympyrällä koitti kipittää menemään ja muka säikkyi koko ajan. Sieltä laukkakin nousi heti ja hyvin.
Toinen pääty taas, siellä viskottiin päätä, koitettiin kaikin tavoin luistaa töistä, ei nostettu laukkaa oikein mitenkään ja jos nosti niin usein oikean.. :D Saatiin sitten kumminkin molempiin suuntiin molemmista päistä hyvät pätkät ja sitten aloin ottamaan loppuraveja, jotka poni toki olisi halunnut skipata ja mennä suoraant tarhaan syömään.

Osku oli tosi hyvä ratsastaa etenkin alussa. Sillä oli se oma moottori ja energiaa, mutta ei sellaista pöllöily energiaa. Se tosi hyvin keskitti energiansa siihen mitä tehtiin ja työntekoon muutenkin. Vaikka välillä kyttäilin ja sai niitä lähtökohtauksia. Saatiin Oskun kanssa hyviä pätkä, joita ei varmasti olisi tullut ilman Heidiä! Lopussa kun Osku väsyi niin alkoi se ärsyttävä pään viskely ja söhellys, mutta niistäkin selvittiin hyvin. Poni oli ihan hikinen tunnin jälkeen, mutta niin olin minäkin! Kiitokset vielä Jennylle kuvista ja Heidille hyvästä tunnista!