Viikonlopun touhuja!

Meillä tosiaan on Reijon kanssa molemmilla ollut tämä viikonloppu vapaata. Perjantai oli jo mulla ensimmäinen vapaapäivä ja Reijolla alkoi viikonloppu jo keskiviikkona.  Perjantaina kotona harjailtiin Hertta ja leikeltiin kaikilta elukoilta kynnet. Päästettiin myös Nuca ekaa kertaa tutustumaan Herttaan. Lisäksi kokeiltiin ensimmäistä kertaa Ässää ja Herttaa yhteen. Ja ainakin ruuan kanssa kaikki meni hyvin, söivät vaan vierekkäin.
Lauantaina käytiin koirapuistossa Nucan, Lumon ja Avan kanssa vähän riekkumassa. Puistoilun jälkeen suunnattiin tallille jossa käytiin ensin maastossa kävelyllä ja sitten päästettiin ponskit kentälle riekkumaan.
Sunnuntaina Nuca pääsi tutustumaan uuteen kaveriin Mosseen. Mosse on minun kaverin tänä vuonna viisi täyttävä seefferiuros. Se olikin Nucan tähän astisen ajan isoin kaveri. Sinne kamera ei tullut mukaan koska demetia:D Kuvat on siis puhelimella otettu.
Tässä vähän meidän karvaisesta, paljon ulkoilua sisältävästä, viikonlopusta kuvia!

Perjantai:

Lauantai:

Lumolla vauhti päällä

Ja Nucalla kans.

Ava sen sijnaa otti rennosti.

Sunnuntai:

Mielenvirkistystä uusissa maisemissa.

Tänään sain Violan ylipuhuttua mun kanssa maastoon mukaan. (Kaikki postauksen kuvat on Violan puhelimella otettuja). Viime maastosta on kulunut tosi paljon aikaa niin vähän jännillä fiiliksillä lähdin. Oskusta kun ei ikinä oikein tiedä.. Annettiin hepoille ensin osa päiväheinistä ja harjailtiin niitä siinä samalla kun ne söi. Aika puhtaita molemmat oli, vähän purua mammuttikarvan alla. Sieltä niitä vaan ei kovin helposti pois saa, mutta ei ne sielä kauheasti häiritsekkään onneksi!

Päätettiin pitää reissu vaan käyntilenkkinä. Meidän piti mennä vaan perus ympärilenkki, mutta huomattiin, että tie jota pitkin meidän pitäisi tulla pois,oli suljettu portilla. Niinpä lähdettiin sitten järvelle päin suuntaamaan reissua. Vähän yli puolivälin tietä muistin, että siitä kääntyy metsäkoneen jäljet. Lähdettiin sitten niitä seuramaan ja päädyttiin jonnekkin ihan uudelle hiekkatielle. Lähdettiin sitä seuramaan toiseen suuntaan. Oltaisiin haluttu se mennä ihan loppuun asti ja katsoa mitä siellä on, mutta oli pakko kääntyä hetken perästä takaisin kun meillä meinasi päivä loppua. Toisin sanottuna alkoi hämärtää jo, niin oli parempi lähteä kotiin, ettei tarvitse pimeässä vaeltaa vieraassa paikassa.

Hepat käyttäytyi molemmat tosi hienosti koko lenkin. Oskukin vaan ekoissa mäissä koitti lähteä, ne kun yleensä laukataan ylös. Se ei ihan ymmärtänyt sitä, että joskus vaan kävellään maastossa. Kuitenkin se käyttäytyi tosi nätisti alku ihmettelyn jälkeen. Varmaan kaksi kertaa vähän jotain säikähti koko lenkin aikana. Yksi jättiloikka otettiin kylläkin kun meni vesivana tien läpi, eikä sen yli nyt herranjestas voi vaan astua!:D Pappakin oli nätisti ja alkumatkasta todella laiska. Loppumatkasta, etenkin kotiinpäin tultaessa, se alkoi heräilemään ja tekikin muutamia ravi/laukkapyrähdyksiä ihan arvaamatta. Lenkkiin meni kokonaisuudessan noin puolitoistatuntia! Herranjumala aika meni nopeasti, luulin että lenkkiin  olisi mennyt ehkä 45 min, muta väärässä olin. Osku oli vähän hionnutkin ryntäistä ja kaulasta, se varmasti osittain johtui siitä kun oli koko ajan alussa valmiina juoksemaan ja loput johtuu vaan huonosta kunnosta.Oli tosi hyvä reissu, onneksi tuli tehtyä!

Ystävänpäivänä

Viime vuonna meidän ystävänpäivä näytti tältä (<-linkki). Eli karvaiselta ja riehakkaalta. Tänä vuonna ei ystävänpäivä paljoa viime vuodesta eronnut. Karvaiset kaverit ei vaan ollut ihan niin karvaisia kun viime vuonna. Elikkäs Nuca ja Pate olivat leikkimässä koirapuistossa. Ensimmäistä kertaa ulkona olivat yhdessä, jossa tilaa juosta ja temmeltää. Ja vauhtia kyllä riittikin!

Puistoilun jälkeen käytiin isin luona syömässä oikein hyvää ruokaa ja jälkiruokaa. Sinne tuli myös minun sisko ja veli, molemmat perheineen. Oli mukavaa nähdä kaikki pitkästä aikaa yhdessä koossa<3 Ruuan jälkeen piipahdettiin tallillakin isoja karvaisia ystäviä katsomassa, siellä ne intopiukeena odotti portilla loppuja päiväheiniään. Tänään ihan vaan harjailtiin ja rapsuteltiin niitä samalla kun ne rouskuttivat heiniä!

Oikein ihanaa ystävänpäivää kaikille!

Nuca tallilla

Kipeenä ollessa hyvä päivitellä tänne Nucan uusia kuulumisia. Se kasvaa niin nopeasti kokoaja energiatasot kasvaa samaa tahtia, se ei nuku enään niinkuin pikku pentu:D
 Hihnassa kävely menee tosi hienosti jo, vetäminen jäänyt 95% kokonaan pois. Jos on lenkillä mukana joku kaveri yms. niin sitä vasten koittaa hyppiä ja pomppia ja repiä housuista. Kaksin ollessa menee tosi nätisti vierellä tai vähän edellä, päivästä riippuen. Koiria ja ihmisiä haluaisi aina mennä moikkaamaan, mutta ohikin pääsee tosi hienosti jos on kaninkarvadami mukana. Sitä se niin innoissaan jyrsii ja sillä leikkii niin ei se melkeen huomaakkaan jos joku menee ohitte.

Nuca on nyt alkanut etenkin pakkasten lauhduttua, kulkemaan mukana tallilla. Jos Reijo on mukana, niin silloin Reijo pitää sitä pitkässä narussa (n. 20 metriä jos en väärin muista) joka meillä on autossa. Yksin tallilla ollessani, laitan saman narun kiinni meidän auton vetokoukkuun ja toisenpään Nucaan ja se saa siinä riehua ja tutkia niin paljon kun naru antaa periksi. Välillä se jää huutelemaan ja vinkumaan perään ku menen vaikka kentälle, kun sinne se ei näe. Lopulta se kuitenkin aina hiljenee ja alkaa tekemään omiaan.
Maanantaina mulla oli kamera tallilla mukana ja samalla tuli sitten räpsittyä Nucastakin kuvia.
Se osaa jo hypätä sohvalle ihan itse, autoonkin hyppäsi ihan yhtäkkiä itse maanantaina. Se oli pieni yllätys, minä olin jo menossa nostamaan niin tytön tyllerö ponnistaa ihan itse pikku käpäliensä kanssa takakonttiin.
Ikää löytyy  Nucalta melkein 4 kuukautta! Sitten kun  Nuca täyttää 16 vkoa, eli ensi viikon torstaina niin mennään toiselle ja samalla vikalle rokotukselle pitkään aikaan. Tämän piikin jälkeen seuraava rokotus on vasta 1-vuotiaana. Painoa pieneltä löytyy jo 9.6kg ja meille tullessaan painoa oli 4.6kg.
 

Jossain vaiheessa kun Nuca vielä vanhenee ja kasvaa olisi tarkoitus opetella Nucan kanssa maastoilu, että se voisi tulla juosten mukana meidän maastolenkeillä. Siinä tulisi helposti ja hyvin lenkitettyä koira ja hevoset samaan aikaan. Lisäksi se on aina kivaa koiralle, ainakin Nuca tykkää, kun pääsisi metsään juoksemaan. Hepat nyt on jo tottuneet Kamuun joka juoksee maastossa mukana, Osku välillä saattaa säikähtää sitä, kun se yhtäkkiä ponkasee jostain metsästä. Ei onneksi enää niin pahasti sitäkään säiky kun alussa. Mutta pikku hiljaa  hyvä tulee, kaikissa asioissa.

Rennosti mennään, ei huolta huomisesta

Vihdoin saatiin uusi laturi tietokoneeseen ja nyt pääsee taas bloggailemaan. Mulla on ollut paljon töitä ja muita pakollisia menoja niin heppojen liikuttaja on hoitanut aika hyvin Oskun liikutusta. Toki itsekkin olen käynyt aina kun vaan olen ehtinyt. Viime viikon perjantaina Osku sai vihdoin takajalkoihinkin kengät ja hokit, rauhoitettuna se ei tapellut samalla tavalla vastaan.Energiaa ponilta on löytynyt kun joutunut niin pienellä liikutuksella olemaan kylmien kelien ja kengättömyyden takia. Ja Osku kerää energiaa muutenkin kylmillä ilmoilla. Tämän viikon torstaina päästin ponit kentälle vapaana yhdessä. Kenttää ei ole ikinä aurattu eli siinä on lunta aika paljon eli myös hyvä pito. Ponit veti ihan kauheeta rallia ja tietty mulla ei ollut kameraa mukana kun ajattelin kotona, että ratsastan Oskulla niin en sillon tarvitse kameraa. Koitin puhelimella kuvata vähän videoita, mutta mulla ei toimi puhelimessa takakamera niin jouduin kuvaamaan sillä etukameralla niin laatu on jotain järkyttävää. Meidän Fb-sivuille laitoin yhden videon, tänne en laita sillä on turhaa niiiiin huonolaatuista videota ladata youtubeen ja sitten laittaa vielä tänne.. :D Perjantaina hevosten liikuttaja kävi vähän liikuttelemassa hobusia ja launtaina ne sai ihan vaan lomailla molemmat tarhassa.

Nyt sunnuntaina kuitenkin pitkästä aikaa kipusin itse molempien selkään. Ensin
serkkuni Nelli ratsasti Papalla pihalla hetken käyntiä auratulla alueella, jonka jälkeen minä hetken ravailin Papankanssa ja kahlattiin lumessakin. Oskulla ratsastin hetken pihalla, välillä auratulla ja välillä hangessa. Osku oli iha intopiukeena, mutta ei kauaa menty kun hangessa meneminen on niin rankkaa. Molemmat ponit meni jokatapauksessa hyvin ja olivat innoissaan.

Maanantaina tein molempien heppojen kanssa yksitellen maastakäsin harjoituksia. Treenailtiin kaikkea pysähdyksistä väistöihin, Papalla ei mennyt niin hyvin kun sen kanssa ei ole pahemmin treenattu maastakäsin, mutta Oskun kanssa meni tosi hyvin! Toki Oskun kanssa on nyt kovilla pakkasilla treenattu maastakäsin aika paljonkin. Lopuksi päästin ponit hetkeksi taas kahdestaan kentälle riekkumaan.